Una, Frida ja Della

9.2.2012

2012-02-09T08:27:00.000-08:00

Voi kääk tätä mun kirjoitustahtia.

Fridan kanssa on agiliidelty ja jopa yksissä tokotreeneissä käyty (oli muuten ihan katastrofitreenit).

Agilityssä välillä menee paremmin, välillä huonommin. Frida käy helposti tosi kuumana, haukkuu vaan, eikä ollenkaan keskity, näykkii mua polvista ja mihin nyt sattuu osumaan. Eilen keksittiin, että neiti menee paljon paremmin, kun ohjaan äänettömästi. Saatiin jotkut radanpätkät sujumaan aivan mahtavasti. Toisaalta taas kepit oli ihan katastrofi. Jätettiin ohjurit pois, jottei Frida niihin jumittuis. Fridahan on joskus ennen joulua mennyt kepit yhden kerran ilman ohjureita aivan täydellisesti. Nyt se päätti sitten olla aivan tonttu ja porhaltaa menemään miten sattuu. Se osaa kyllä, näytti senkin. Mutta ei vaan malttanut mennä kunnolla. Lopulta tehtiin keppejä remmissä ja Frida tympääntyi, mutta keskittyi lopulta paremmin kaikkeen ,muuhun tämän jälkeen!

Toinen ongelmakohta on kontaktit. Oon liian hätäisesti sen aina vapauttanut (tai Frida on itse vapauttanut itsensä), joten nyt tekee tiukkaa odottaa lähtölupaa. Mutta ehkä tuokin treenaamalla.

Toko on tosiaan jääny pahasti taka-alalle. Ei oo päästy treeneihin, eikä oo oikeen muutenkaan sitä ehditty treenailla. Pitäis kai siinäkin tsempata. Agility on vaan niin paljon hauskempaa! Mut ehkä mä täältä tokoinnostuksen pohjamudista vielä noustaan!

Oltiin muuten pari viikkoa sitten epävirallisissa agikisoissa ja Frityttö voitti maximöllit 0-tuloksella. Mun tyttö ♥

Pikkukoirat ei oo oikeen tehny mitään nyt, ku on ollu niin kylmä, että ulkoilukin tapahtuu tossut jalassa pikamuodossa. No, oli Unakin tuolla epiksissä ja se jopa liikkui! Vähän se skippaili esteitä, mutta se liikkui ja oli melkein innoissaan! Mun tyttö sekin ♥

Pääsen pian vihdoinkin itsekseenkin treenailemaan agilityä! Jos vaikka Dellakin kohtaisi sitten esteet ekaa kertaa.

6.1.2012

2012-01-06T12:45:00.000-08:00

Hitaasti hyvä tulee. Taas on jäänyt päivittämättä.

Eipä mitään kummempaa oo tässä ollutkaan. Treeneistä on joulutauko pian loppumassa, agility alkaa ensi viikolla, päästiin nyt koko kevään jatkuvaan valmennukseen! Jos kesään mennessä uskaltais Fridan kanssa lähteä jo kisaamaan. Tokoa jatketaan kunhan Fridan joulukuun lopulla alkaneet juoksut loppuu. Nyt on lähinnä lenkkeilty ja lepäilty.

Dellaa on nyt viikon ajan vaivannut ripuli. Se meni jo kerran ohi riisi-piimä-kuurilla, mutta pari päivää normaalia ruokaa ja alkoi alusta. Nyt siis taas mennään riisillä.

Joulu meni vauhdikkaasti 8 ihmisen, 7 koiran ja 2 kissan voimin, hauskaa oli!

9.12.2011

2011-12-08T15:41:00.000-08:00

Hienosti jatkui tämä mun blogin pitäminen. Jos nyt yrittäisin uudestaan. Fridan kanssa on treenailtu lähinnä agilityä, vähän tokoakin silloin kun on ehditty. Agilityssä alkaa jo hommat pikkuhiljaa sujua, vielä kepeillä pari ohjuria ja kontakteilla mennään herkkukipoilla. Mutta eiköhän tuo tuosta. Frida malttaa jo suhteellisen hyvin keskittyä, eikä esimerkiksi ole joka välissä mua näykkimässä.

Käytiin nyt loppuvuodesta Jyväskylässä KV- näyttelyssä pyörähtämässä, tiukka tuomari antoi Fri-tytölle vain suurta kummastusta aiheuttaneen H:n. Helsingissä messarissa Winner-näyttelyssä saatiin EH. Tuomari käski opetella liikkumaan vetämättä ja minuun tuijottamtta. Nyt siis treenataan liikkumista. Fridan ongelmana on hihnassa vetäminen ja muuten vaan kehässä pöököily. Vuodenvaihteen jälkeen näytellään sitten taas.

Muulle poppoolle kuuluu ihan hyvää. Eilen käytiin keikka päivystävällä eläinlääkärillä, koska Della jäi meidän isojen hirmujen jalkoihin koirapuistossa ja hetken aikaa näytti tosi pahalta. Onneksi selvittiin säikähdyksellä ja pienellä haavalla silmäkulmassa!

Yritän nyt muistaa useammin kertoilla kuulumisia...

Ps. En muista oonko tänne ikinä päivittänytkään Koirien näyttelytuloksia, joten tässä nyt kaikki tähän mennessä:

FRIDA:
Tuuri 29.5.2011: EH
Helsinki, erkkari 12.6.2011: ERI
Tornio KV 23.7.2011: ERI 1
Kokkola, ryhmänäyt. 20.8.2011: ERI 2
Jkl, KV 19.11.2011: H
Helsinki, Winner-11 3.12.2011: EH

TICO:
Tornio KV 23.7.2011: EH

Ainii, ja Fridan lonkka-&kyynärkuvien tulokset tuli: lonkat A/B, kyynärät 0/0, jes :)

14.10.2011

2011-10-14T12:46:00.000-07:00

Täällä taas. Eksyin hetkeks tuonne kotisivujen maailmaan, mutta totesin, että tää blogi sopii mulle paremmin. (päivitin kotisivuja noin 3 kertaa ja sit ku niistä piti vielä maksaa!). Joten nyt ollaan takas bloggerissa ja jos tänne vaikka jaksais jotain kirjoitellakin (:

Kesä meni aika lailla töissä. Alkukesä agilitailtiin ja tokoiltiin Fridan kanssa, mutta Heinäkuun neiti oli lomalla aika pitkälti. Elokuussa alkoi agit ja tokot uudestaan ja nyt sit treenaillaan se mitä ehditään. Näyttelyitäkin on kierrelty ja tiedossa niitä on lisää. Perheenlisäystä tullut pienen lk chihutytön verran. Della on hyvin sopeutunu tähän meidän hörhölaumaan.

Yritän nyt tästä lähtien vähän aktiivisemmin tänne päivitellä meidän treenejä ja muuta!

9.4.2011

2011-04-09T13:47:00.000-07:00

Taas on jääny päivittämättä. Eipä meillä kummempia. Fridalla oli ekat juoksut. Nyt todennäköisesti valeraskaus ja sen lisäks vielä tulehdus nielussa ja takapäässä. Silmätki on tulehtunu. Antibiooteilla ja silmätipoilla mennään. Unan selkä on tosi jumissa, nyt on hieroja-aika varattu, jos sais siihen vaivaan helpotusta.

Mulla pukkaa ihan hirmuista chihukuumetta ja kovasti oon kattellu pentueita... Jos vaikka tulis toinen pieni meille ♥

12.3.2011

2011-03-11T15:34:00.000-08:00

Taas on jäänyt kirjoittamatta. Eipä meille kyllä kummempia kuulukaan. Fridalla alkoi ensimmäiset juoksut ja nyt näyttäisi siltä, että Unakin juoksuja aloittelee. Hyvä jos yhtaikaa juoksevat, niin ei sitten koko ajan ole juoksuista narttua kotona :)

Fridan kanssa pitäisi alkaa treenaaminen ihan tosissaan nyt, kun minullakin on aikaa kun koulu loppui. Jos sitä tässä pian! Näyttelyitä on suunniteltu aika monet keväälle ja kesälle.

Fridasta on jo kasvanut ihan koiran kokoinen ja näköinen. Karvaa neidillä on vaikka muille jakaa ja pelkäämpä että se vielä lisääntyykin. Unakin alkaa jo pikkuhiljaa hyväksyä Fridan laumaan, jopa välillä tervehtii sitä.

Viikko sitten Milka tuli äitin ja iskän kanssa käymään Oulussa, vietiin kaikki koirat koirapuistoon juoksemaan ja Milkakin innostui riehumaan ja jopa pallolla leikkimään. Harvinaista :) Kovasti haluaisin Milkan tänne ottaa, mutta tilanpuute ja äitin halu pitää Milka itsellään estää aikeet. Kyllä mä sen vielä jossain vaiheessa itselleni kaappaan!

29.1.2011

2011-01-29T09:52:00.000-08:00

Meillä on ollu tapahtumarikkaat pari päivää. Eilen Frida päätti pistellä poskeensa tennispallon, ei nyt ihan kokonaan, mut kiitettävä määrä pallonpaloja sinne uppos. Tämän jälkeen neiti sitten oksensi puolen tunnin sisään varmaan kymmenen kertaa, ellei enemmänkin. Soitin kaks kertaa päivystävälle, mut Oulun päivystävä oli ihan tollo - määräs jätskiä ensiavuks. No, oksentelu helpotti, mut soitin viel Helsinkiin asti suolitukoksen pelossa. Nyt näyttäs siltä, että säikähdyksellä selvittiin mut vielä seuraillaan. Tänään nuori neiti sitten päätti nuolla lattialta tolua ku siivosin. Vielä ei ainakaan oo mitään oireita tullu, toivottavasti ei tulekaan.

Muuten on menny ihan kivasti. On parina iltana ollu pitkiä pätkiä koirapuistossa Fridan kanssa kun siellä on ollut samanikäisiä leikkikavereita. Eilen Unakin oli mukana.

Tässä Fridan 7 kk - kuva:

26.1.2011

2011-01-26T13:49:00.000-08:00

Vuosiki on ehtiny vaihtua viimesimmän kirjotuksen jälkeen. On ollu pientä hulinaa Ouluun muuton, opinnäytetyön ja Pieksämäellä kulkemisen kanssa.

Koirat on sopeutunu Ouluun hyvin, hissillä kuljetaan jo tottuneesti. Fridaa aluksi pelotti rappukäytävä ihan hirmuisen paljon, nyt neiti kulkee jo portaat ylös jo alas. Välillä mennään kuitenkin hissillä ettei nuoren neidin jalat mene pilalle. Frida on jo käytännöllisesti katsoen sisäsiisti, pieniä vahinkoja sattuu välillä, mut ei enää ollenkaan usein. Suurimpia ongelmia tuottaa tällä hetkellä Fridan hihnassa kiskominen ja molempien neitien liiallinen vahtiminen kerrostalossa. Pihallakin haukutaan kaikki. Tästä syystä oon välillä käyny Fridan kanssa ihan yksin lenkillä, että voin keskittyä siihen ihan täysin, eikä kädessä roiku toista koiraa. Eiku hei, onhan meillä yks vieläkin isompi ongelma. Frida huutaa ku syötävä ku sen jättää yksin. Ilmeisesti se ei jatka sitä kauaa, koska naapurit ei oo vielä valittanu. Mutta vähän aina ahdistaa jättää se, kun ei tiedä kauan se naapureita häiriköi. Autoihin suuntautunut vahtimisvietti aiheuttaa myös edelleen harmaita hiuksia mulle.

Siinä oli ehkä vähä yleisesti tätä meidän tammikuun elämää. Nyt kerron vähän tarkemmin parista jutusta.

Tammikuun alussa oltiin meidän Keuruun treeniporukan kanssa Seinäjoella taas Maisan koulutuksessa. Otin molemmat koirat mukaan, Unan koulutusta varten, Fridan kuunteluoppilaaksi. Matkattiin Seinäjoelle junalla, tosi hienosti meni Fridan eka junamatka, nukkui koko matkan (kuten minä ja unakin). Unahan on jo oikea junakonkari. Koulutus meni ihan hyvin, itsellä oli pitkän tauon jälkeen ohjaus "hieman" hakusessa. Una yllätti mut menemälle puomin ja A:n ilman mitään ongelmia! Keinua en uskaltanu vielä koittaa. Mut ehkä tyttö alkaa vihdoinkin toipua kammostaan. Fridan kanssa otin sivussa vähän keppitreeniä ja siivekkeiden välistä juoksutin. Innolla likka menee, vauhtia vaan oli enemmän ku tarpeeks. Tosin tätä tiesin odottaa, koska rotu on mikä on... ja Fridan geeneillä tuota vauhtia oli odotettavissa muutenkin ;) Junamatka kotiin sujui yhtä hyvin kuin aamullakin.

Tuossa pari viikkoa sitten oli Syyti-poika meillä päivähoidossa. Kun pari tuntia rämmittiin pihalla, käytiin koirapuistossa ja jäällä juoksemassa, oli nuoret bortsut yllättävän rauhallisia sisätiloissa. Välillä jopa nukkuivat...USKOMATONTA.

Eipä meille kai kummempia, tälläkin hetkellä istun Unan kanssa junassa. Oltiin Pieksämäellä käymässä ja nyt matkalla kotiin Ouluun. Juna myöhässä alkuperäisestä aikataulusta yli tunnin. Voihan sen illan näinkin viettää.

HYVÄÄ JOULUA!

2010-12-23T11:38:00.000-08:00

15.12.2010

2010-12-15T08:23:00.000-08:00

Koirankorjauskirjassa neuvotaan, että kun pentua opetetaan pissalle, sitä ei huomioida mitenkään, kun se pissaa. Tuli pissa sitten sisälle tai ulos. No, tätä oppia toteutin siihen asti kun Frida oli 5 kuukautta. Kun neidille ei ollenkaan mennyt perille, mihin pissataan, otin "vanhat" keinot käyttöön. Eli kehuja heti kun pissa tai kakka tulee ulos. Eikä mennyt kuin hetki, kun tyttö tajus homman. Nyt on Oulun jälkeen tullut tasan yksi pissa sisälle, siitäkin kohta viikko. Fridaa ei tarvi enää viedä niin usein ulos, se jaksaa pidättää. Hieman on elämä helpottanut, kun ei tarvi 20-30 min välein pomppia pihalle.

En ihan täysin kuitenkaan tyrmää tuota koulutusmetodia, se voi hyvinkin toimia jonkun kohdalla ja tiedän, että on toiminutkin. Meillä se ei kuitenkaan tuottanut tulosta. Pääasia on kai kuitenkin, että koira oppii sisäsiistiksi?

7.12.2010

2010-12-07T10:31:00.000-08:00

Frida oli viime viikonlopun hoidossa Muhoksella Syytin kaverina, koska meillä oli serkun yo-juhlat. Vauhdilla pennut oli vissiin kolme päivää menny. Oli aika väsynyt neiti sunnuntai-iltana kotona. Eilen ajeltiin sitten hetkeksi vielä tänne etelämpään suomeen ennen ku tammikuussa muutetaan Ouluun. Käytiinkin heti Riikalla Fridan kanssa, koska Max-velikin oli siellä käymässä. Heti lähti sisarukset leikkimään ja lumi pöllys kun vauhtia riitti niin paljon. Sisälläkin riehuminen jatkui, välillä Remu-velikin pääsi joukkoon mukaan. Maxin lähdettyä Frida sai moikata Niila-äippääkin. Äiti ei tosin tyttärensä näkemisestä paljoa innostunut.

Illalla Frida sai vielä kotona leikkiä Håkanin kanssa. Vihdoinki tenavat leikki niin, ettei Håkania tarvinnut kertaakaan pelastaa Fridan hampaista. Ihan mahtava juttu, koska muuten meille ois voinu tulla vähän hankala joulu. Milkankin kanssa Frida ehti vähän riehua. Siskon uusi kissa joutui heti koetukselle, kun kolme koiraa pyöri ympärillä. Nätisti koirat antoi pikkukissan olla. Una jopa nukkui kissan kanssa äitin sylissä. On siis ehkä maailman kahdeksas ihme, että Una päästää jonku toisen eläimen noin lähelle itteensä...

30.11.2010

2010-11-30T02:02:00.001-08:00

Vähän myöhässä, mut kuitenki, Frida 5 kk kuvat:

26.11.2010

2010-11-26T12:53:00.000-08:00

On taas jääny päivittämättä. Mut eipä meille kummempia, Frida sählää entiseen malliin. Unan juoksut tais loppua, koska nyt se taas kiukuttelee Fridalle koko ajan. Unan uus ajanviete on Papun ruokien vahtiminen. Se makaa Papun ruokapussin tai kupin vieressä, eikä päästä Papua lähellekään. Ja Papu kun pelkää Unaa muutenkin, on nyt aivan paniikisissa. Sen saa vähän väliä käydä pelastamassa jostain nurkasta. Ja kyseessähän on siis 14,5 vuotias tolleri-uros. Eli kokoa on aika paljon enemmän kuin Unalla ja iän tuomaa auktoriteettiakin PITÄIS olla. Mut näin meillä nyt.

Frida jahtaa edelleen autoja, syö kiviä (se lopetti sen sentään hetkeks mutta alotti taas ja uutena villityksenä lumihiutaleiden pyydystäminen ilmasta. Nykyään se loikkii ilmaan ja haukkoo tyhjää silloinkin, kun lunta ei sada. Kuvitelkaas meidän lenkit; joko Frida on nenä maassa kiviä napsimassa tai sitten koko koira on puoli metriä ilmassa pyydystämässä olemattomia lumihiutaleita.

Autojen suhteen yritän nyt sitä, että kiellän aina kovasti kun meinaa lähteä perään. Kun tuolla herkkukoulutuksella ei tunnu olevan mitään vaikutusta. Toimii välillä, mutta heti kun herkkuja ei ole, tai herkut ei oo tarpeeks kiinnostavia, neiti syöksehtelee autoja kohti tai vähintäänkin jää tuijottamaan. Ainakin nyt tuo kieltäminen tuntuu toimivan. Ja siis toki kehuja heti jos pysyy paikallaan. Muuten ollaankin treenattu perusjuttuja aina kun ehtii, paikallaolo alkaa jo hahmottua ja ehkä tuo sivulletulokin joskus asettuu kohdilleen.

ON MUUTEN AIKAS KYLMÄ. (Una ei enää ulkoile)

14.11.2010

2010-11-14T14:02:00.001-08:00

Viikonloppu oltiin siis Kokkolassa. Lauantaina Eevi, Anna ja Jessekin tuli. Ja voi että kuinka pieni Håkan oli kasvanu, puolivuotias poika oli jo isompi ku Una. Ja vaikuttas siltä, että vieläkin kasvaa. Hassua.

Frida ja Håkan on tähän asti ollu aika katastrofaalinen yhdistelmä, Frida haluais leikkiä ja niin haluias Håkanki, mutta kun kokoeroa on tällä hetkellä n.10 km ja Fridan suuhun mahtus koko Håkan nii tilanne on aika hankala. Frida kun leikkiessään käyttää tosi paljon suuta ja näykkii. Nyt leikki onnistui välillä, mä istuin suihkupullon kaa vieressä turvaamassa tilanteen. Välillä Frida joutui istumaan häkissä, välillä Håkan. Ei Frida oikein osaa rauhoittua jos on muita koiria lähellä. Unan kanssa vielä onnistuu, kun Una on niin tuttu jo.

Unan juoksut jatkuu. Fridalle se itteensä tyrkyttää, mut esim Håkan ei sitä kiinnostanu yhtään. Vähän väliä se on kääntämässä takapäätään Fridalle, eikä tuo hösö yhtään tajua, että mitä Una meinaa. Sen mielestä on vaan kiva ku Una suostuu vähän leikkimään sen kanssa :D

12.10.2010

2010-11-11T13:18:00.000-08:00

Oon kaikki kotonaolohetket kattelu (JA KUUNNELLU) noitten kahen hörhön touhuja tänään. Unalla alkoi juoksut, yllättäen selittyi Fridan kanssa leikkiminen. No, Una siis koko ajan häiritsee Fridaa, välillä leikkii ja sitten suuttuu. Täällä on ihan uskomaton meteli välillä ku Una kitisee, huutaa, kiljuu ja haukkuu sekä ärisee ja murisee. Ja silti pitää koko ajan päästä kiusaamaan Fridaa vaikka kuinka menis hermo. Fridahan on ihan onnensa kukkuloilla ku Una vihdoinki tekee sen kanssa jotain, eikä nyt meinaa ollenkaan jätttää Unaa rauhaan. Unaparka on kohta jauhelihaa - ja ihan vaan oman tyhmyytensä takia.

Että tällasta meillä tänään. Huomenna pakkaan tytöt autoon ja suunnataan viikonlopuksi Kokkolaan. Päästään Öjan metsiin rymyämään.

10.11.2010

2010-11-10T02:54:00.001-08:00

Ärrinmurrin.

1. Frida on oppinu avaamaan "huoneensa" oven. (oli kiva yllätys ku tulin eilen illalla myöhään kotiin.)
2. Frida on taas keksiny että sisällekin voi kakata (monta viikkoa menny jo niin, että ulos kakataan.)
3. monta muuta pikkuasiaa.

Jeejee.

1. Una on innostunu leikkimään Fridan kanssa. (syynä saattaa olla tulossa olevat juoksut, silloin Una on kuin enkeli kaikille)
2. Frida lopettaa Papun kiusaamisen käskystä.
3. jotain pikkujuttuja.

Jep, eipä meille kai tän kummempia.

7.11.2010

2010-11-07T13:26:00.000-08:00

Eipä oo mitään kummempia puuhailtu. Lähinnä koirapuistoiltu ja lenkkeilty, jotta Frida jaksaa kotona mun suht. pitkien työpäivien aikana. Pientä treenailua on aina välilä otettu (ku mä oon ehtiny ja jaksanu).

Fridan sivulletulo alkaa olla aika hyvä, vielä otan aika paljon niin, että Frida tulee mun ja seinän väliin, jotta osuu oikeeseen kohtaan. Aika hyvin oikea kohta löytyy jo ilman seinääkin. Frida on myös VIHDOINKIN oppinut menemään maahan ILMAN että vedän sen melkein nenästä lattiaan. Meinasin jo luopua toivosta. Ollaan pikkuhiljaa aloiteltu paikkamakuun treenausta.

Fridan luoksetulo alkaa olla jo aika ok, koirapuistossa on saanu sen muutamalla kutsulla kesken leikin tulemaan mun luo ja tänään metsässä sain sen kääntymään takas ku meinas lähtee toisten koirien perään juoksemaan, jee! Vielä sitäkin toki treenataan, enkä luota vielä yhtään siihen, että se aina tulee mun luo. Esimerkiks autoja se vielä haluais kovasti paimentaa. Tosin siinäkin on edistytty sen verran, että voidaan jo kävellä kaupungilla niin, ettei Frida joka välissä jää makaamaan ja tuijottamaan autoja. Nyt tuijottaminen onnistuu jo kävellessä. :D Sisäsiisteyden kanssa mulla meinaa mennä totaalisesti hermot välillä. Ku tyttö selvästi tajuaa, että pihalla käydään pissalla mutta SILTI se tosi usein tekee sisälle. Eikä sen aineenvaihdunta tunnu yhtään hidastuvan. mur.

Sain vihdoinkin raivattua yhden huoneen sellaseen kuntoon, että Frida voi viettää siellä aikaansa ollessaan yksin kotona Enää sen ei tarvi siis päivisin olla häkissä. Yön se viettää edelleen häkissä koska MÄ haluan nukkua.

Perjantaina käytiin Fridan kanssa taas moikkaamassa Syyti-serkkua, bortsut painoi pitkin peltoa innoissaan leikkien. Saipa Frida juosta pitkästä aikaa kunnolla kaverin kanssa. Unasta ei oikein oo leikkiseuraks ku se meinaa jäädä pahasti Fridan jalkoihin.

Unaparka on välillä ihan helisemässä ku tää pyörremyrsky vetää täällä menemään. Frida ei myöskään kunnioita Unaa tarpeeks, toivon, että sen järki vähän tuosta lisääntyy iän myötä ja se tajuaa jättää Unan rauhaan.

Unan kanssa ei oo oikein mitään kummempia tehty. Se on välillä ollu lenkeillä mukana, välillä ei (koska sitä ei kiinnostaa lähtee, hölmö koira) ja töissä mun kanssa. Siellä se tykkää kovasti olla, kun saa olla huomion keskipisteenä ja ilman Fridaa - mun rinsessa. Ei haluais iltasin kähtee ees kotiin. hölmö rinsessä.

Mut eipä meille kai muuta. Paitsi joo se, että voisko joku tulla kertomaan tolle bordercollielle, että pöydille EI nousta?

3.11.2010

2010-11-03T03:00:00.000-07:00

On vähän jääny tämäkin päivittäminen, kaks kertaa ehdin vielä tuon yhden kerran jälkeen käydä agitreeneissä, molemmat tytöt meni hienosti, Una suorastaan mahtavasti! Pujottelullakin vähän jopa irtautui musta, wuhuuu.

Nyt ollaan taas Oulussa, viikonloppuna tytöt sai juosta vapaana PALJON ku oltiin Pudasjärvellä mökillä. Frida näki autosta porojakin, kauheen mekkalan nosti. Hienosti molemmat jaksoi metsälenkeillä, sekä pentu että muuten vaan pieni. Frida löytyi kerran myös huussiin alta (YÖK), joten kun päästiin Ouluun kotiin joutui neiti suihkuun.

Energiaa Fridalla on ihan hirmuisesti edelleen ja vauhtia riittää. Matot rullalla vähän väliä. Nyt en oo hirveesti mitään erityistä koirien kanssa ehtiny tekemään, mutta välillä jotain perustreeniä. Sisäsiisteyttäkin harjoitellaan EDELLEEN Fridan kanssa. Kai se joskus oppii. Mut eipä tänne kai kummempia. Pitää mennä pelastamaan Una Fridan armoilta.

17.10.2010

2010-10-17T10:32:00.000-07:00

Perjantaina vein Fridan Riikalla (kasvattajalle) hoitoon, koska lauantaina aikasin oli lähtö Helsinkiin pienen kummipoikani ristiäisiin ja siellä menisi koko päivä. Tänään sain koirani takaisin ja palautus tapahtui treenikentällä, koska olimme sopineet treenit tälle päivälle (vihdoinkin, pitkästä aikaa agia). Unakin oli mukana, eihän sekään oo esteitä koko syksynä nähnyt. Frida taisi päästä toista kertaa elämässään treeneihin. Nyt mentiin hyppyesteitä (rimat maassa) niin, että palkka tuli maassa olevalta alustalta. Kati oli alustan luona vahdissa, ettei Frida pääsisi karkaamaan palkalle. Pujotteluakin mentiin hieman. Ekalla kierroksella Fridan kärsivällisyys ei meinannut riittää ja pujottelu meni sähläämiseksi. Toisella kierroksella se sujui ihan ongelmitta, hienoa, kyllä se oppii! Otettiin myös eteenmenoja jo nyt, oppiipahan senkin heti. Kati oli taas palkkaamassa, tällä kertaa lelun kanssa. Nopeasti tyttö oppii. Putki on Fridan mielestä ehkä liiankin kiva ja pussiinkin mentiin (tosin pussin päätä pidettiin ylhäällä). Treenin jälkeen Frida sai vähän leikkiä Jazzin ja Teddyn kanssa (teddy.kotisivukone.com).

Una yllätti mut taas olemalla ihan superinnoissaan! Ei mitään merkkiäkään siitä, että jotain ongelmia ois ollutkaan. Paitsi sitten kun yritettiin mennä puomille... Mutta siitä lisää myöhemmin. Unan kanssa tein ihan perustreeniä. Hienosti meni sinne minne ohjasin. Tosi hienosti aloittaa pujottelun melkeen mistä kulmasta vaan ja pujottelee jo ilman minkäänlaista ohjausta, VAU! Myös takaaleikkaulset ja sujuu ja Una irtoaa tosi hyvin. JEE. Oon niin innoissani, nyt kun vaan sais ilmotettua sen vaikka jonnekin hyppyradalla, niin näkis "lässähtääkö" into viel kisoissa... Unankin kanssa tehtiin myös eteenmenoja, Kati taas palkkaamassa. Eipä siinäkään mitään ongelmia. Kerran tai pari Una jäi miettimään ja ihmettelemään miks en tuu perässä. Mut hienosti meni! Ja sitten siihen puomiin. Una siis pysähtyi ku seinään ku yritin sen puomille ohjata. No, testattiin hommaa sit niin, että Una nostettiin puomin päälle ja mentiin vaan alastulo, palkka kontaktin päässä. Unaa siirrettiin koko ajan taaksepäin ja lopulta neiti meni INNOISSAAN koko puomin. JES. Seuraavaksi vuorossa sit keinu ja A.Ehkä se vielä joskus menee kontaktitkin... Oli kyllä tosi hyvät treenit.

Perjantaina Fridalla oli muuten toinen rokotus ja Unakin oli mukana näyttämässä suunsa, koska sen henkin on haissu ihan ÄLYTTÖMÄN pahalta. No, ei siellä mitään pahempaa näkynyt joten nyt vaan syödään luita, pestään hampaita jne. Reippaasti oli molemmat tytöt lääkärissä. Una on nauttinu viikonlopusta ku sai olla hetken ilman Fridaa. Perjantaina se vietti laatuaikaa nuorten leirillä rapsuteltavana ja kepin perässä juosten. Lauantain neiti tais nukkua melkein kokonaan. Mut eipä tänne muuten kummempia, huomenna taas kohti Pieksämäkeä. Pöh.

12.10.2010

2010-10-12T11:04:00.000-07:00

Olin viikonlopun Lahdessa koirien kanssa. Frida sai siis koko viikonlopun leikkiä Tyynen kanssa. Voin kertoa, että vauhtia riitti enemmän ku tarpeeks. Una istui lähes koko ajan sohvalla turvassa - näin sen poistuvan sohvalta (pihallakäyntien lisäksi) ehkä viisi kertaa. Ehkä ihan fiksua, pysyy paremmin kasassa kun ei hyppää isojen pentujen jalkoihin.

Sunnuntaina ajelin Lahdesta Tuuloksen koiranäyttelyyn katsomaan kun Fridan Niila-mamma ja isovelipuoli Frodo (Pikkupaimenen Super Reference)olivat "näyttäytymässä". Hienosti meni molemmilla, tuloksia löytyy tuolta: http://www.elotillan.com/ . Näyttelyn jälkeen Frida sai moikata äippää ja Remu-veljeä, joka oli autossa mukana. Frida olisi innoissaan leikkiny ja Remu vähän innostuikin. Niila pisti tyttärensä heti ojennukseen ja hyvin Frida uskoikin.

Näyttelyn jälkeen ajeltiin sitten Keuruulle kotiin pikaisesti pyörähtämään (kotona oltiin klo 18 su illalla ja ma aamulla klo 06.00 lähdettii Pieksämäelle...). Nyt ollaan siis taas Pieksämäellä ja totesin tänään, että kun eläinlääkäri käskee olla rasittamatta pentua, ettei sillä tule flunssa, niin se on täysin MAHDOTONTA kun kyseessä on bordercollie. Eilen se vielä onnistui, kun oli rankka viikonloppu takana, mutta tänään oli pakko lähteä lenkille kun neiti meinas mennä seinistä läpi. Ja Fridanhan on siis käsketty siksi olla rauhassa, että siskoni koira (Håkan) on nyt ollu vähä kipeenä, lämpöä ja tulehdusarvot kohdillaan. Ja Frida on samalla tavalla pärskinyt kuin Håkan. Kuulemma saattaa olla tarttuvaa, mutta kun ei tiedä. Nyt Frida ei kuitenkaan ole enää pärskinyt, joten eiköhän selvitty ainakin lievemmillä oireilla jos ollenkaan tuli flunssaa. Tänä aamuna Frida muuten taas oksensi aamulla, promax-kuurihan loppui reilu viikko sitten ja sen jälkeen tyttö ollut kunnossa. Toivottavasti ei taas ala uudestaan.

Eilen harjasin koirat ja leikkasin kynnet. Melko hyvin sujuu jo Fridankin kanssa. Unan henki haisee ihan JÄRKYTTÄVÄLTÄ, joten on ehkä varattava sillekin lääkäriaika että sais nuo hampaat katottua... Eipä meille tämän kummempia, sisäsiisteysongelman kanssa taistellaan. Tuntuu että siinäkin on nyt menty takapakkia. ÄH.

Ainii, tänää tuli ensilumi. Vielä ei kuitenkaan niin paljon maassa, että Frida vois huomata mitään eroa. Ootan niin sen reaktiota ku näkee kunnolla lunta ekan kerran ;)

Oulusta Keuruun kautta Pieksämäelle.

2010-10-07T06:56:00.000-07:00

Kohta viikko sitten pakkasin auton täyteen tavaraa, nappasin koirat kyytiin ja ajeltiin Keuruulle kotiin hetkeksi. Ouluun on tarkoitus palata lokakuun lopussa. Viikonloppu meni aika kiireisesti ja koirat viettivät suuren osan ajasta autossa. Oli opinnäytetyötapahtumaa ja iskän kirkkoherran-virkaanasettamista Kokkolassa. Lauantai-iltana Frida sai onneksi hetken leikkiä Tyyne-tyttösen kanssa. Sunnuntaina seurana olikin sitten Håkan, jota kylläkin piti suojella Fridan rajuilta leikeiltä. Una ja Håkan sen sijaan ovat oikein sopiva leikkipari ja kyllähän chihut oli taas iloisia toisensa nähdessään. Viikonlopun aikana sain myös todeta että Frida ja Milka tulevat erinomaisen hyvin toimeen. Tytöt porhalsivat menemään pitkin kämppää. Kun Frida tuli mulle, Milka ensin pelkäs sitä, mutta yllättäen mielipide on muuttunut. Ihanaa kun Fridalla on kotonakin leikkikaveri. Nuo chihut on vähän turhan pieniä ja äkäsiä...

Tiistai-aamuna suunnattiin sitten Pieksämäelle. Koska olen hidas ja nykyään aina myöhässä, en ehtinyt heittää koiria kämpille vaan tytöt saivat viettää koulupäivän autossa. Toisaalta hyvä, koska oli niin tuhottoman pitkä päivä, että ois tullu hurjan kauan yksinoloa kotona. Kun koirat oli lähellä, ehdin ruokatauolla niitä lenkittää. Keskiviikkonakin Frida oli autossa mukana, koska ajattelin, että 9 (!!!!) tunnin koulupäivä on sille ehkä hieman liian pitkä aika olla yksin. Niinpä se sai taas ruokatauolla lenkitystä.

Tällä hetkellä meidän suuri ongelmamme on autojen paimennus. Ongelma ei suinkaan ole paimennuvietin puuttuminen vaan sen erittäin voimakas esiintyminen. Meinaan väliläl repiä hiuksia päästä kun tyttö yrittää syöksähdellä autojen perään. Oon kokeillu herkkuja, leluja, kieltoa ja vaikka mitä! Välillä autot saa ajaa ohi ja Frida tulee kiltisti mun luo, mutta heti kun mulla ote herpaantuu nii taas mennään. Ja jos Frida on irti nii o-ou. Mut ei kai auta ku vaan jatkaa herkkujen kanssa. Ehkä se joskus tajuaa.

Eilen huomasin, että Fridalla on jo pari etuhammasta pudonnu. Iso tyttö ♥

Huomenna suunnataan kohti Lahtea, viikonlopuksi leikkimään Tyynen kanssa. Sunnuntaina menen Tuulokseen katsomaan koiranäyttelyä, koska Riikka on siellä Niila-äipän kanssa. Fridakin pääsee pihalle mukaan ihmettelemään näyttelytouhuja. Sisälle tyttö ei vielä pääse koska nelosrokotteen tehoste puuttuu eikä rabiesrokotteesta tietookaan. Tai no, on tieto. Molemmat saadaan ens perjantaina.

Ps. jos joku haluaa menettää hermonsa nii suosittelen lähtemään lenkille suomenajokoiran, chihuahuan ja bc-pennun kanssa yhtäaikaa. Oikein rentouttavaa.

Viikonloppua

2010-09-28T08:44:00.000-07:00

Sunnuntaina käytiin Fridan kanssa moikkaamassa Syyti-poikaa, jolla on ilmeisesti sama isoisä kuin Fridalla - jos nyt oikein osasin noita sukutauluja tulkita. Eli jotain kautta osittain serkkuja. :) Frida ja Syyti innostuivat leikkimään ja hyvin tulivat juttuun.

Ei oo nyt mitään kummempia tehty, ollaan käyty koirapuistossa, vähän lenkkeilty jne. Frida alkaa EHKÄ pikkuhiljaa hokata, että tarpeet tehdään pihalle. Vahinkoja sattuu vähemmän sisälle ja tyttö jaksaa jo kauemmin pidättää, ehkä se siitä.

Fridalla on ollu jo hetken aikaa outo oksentelua aamuisin. Oksentaa vaahtoa, tyhjästä mahasta. En soittanu lääkärille, koska neiti oli muuten nii pirtee. Viikonlopun aikana meni kuitenkin maha muutenkin sekasin ja Frida oksensi aamuisin iltaruoan sulamattomana. Soitin eilen lääkärille, mutta koska tyttö on edelleen ihan pirteä, niin ei tarvinnu heti lähteä näytille. Koitetaan nyt Promax:illa (ihan sika-kallista, joten paras auttaa!), josko helpottaisi. Ainakaan maha ei ole enää sekaisin eikä tänään oksentanutkaan. Josko se siitä!

Tässä vähän kuvia eilisestä aamulenkistä haukkukeitaalla. Vanha golfrata, joka nykyään koirien käytössä. Tosi kivaa lenkkimaastoa! Unakin tykkäs niin paljon, että jopa innostui Fridan kanssa vähän juoksemaan!

koirapuistoilua, lenkkeilyä jne.

2010-09-23T02:57:00.000-07:00

Eilen otin projektikseni koirien pesun. Aamulla käytiin lenkillä ja koirapuistossa ja sen jälkeen pesulle. Frida oli oikein nätisti suihkussa ja antoi kuivatakin hiustenkuivaajalla (just ja just). Eilen molemmat oli ihanan puhtaita ja pörrösiä kuivauksen jälkeen, mutta ei varmaan tuo ilo kauaa kestä. Tänään jo vähän kastuivat lenkillä ku ripotteli vettä.

Ollaan nyt käyty joka päivä kaksi kertaa lenkillä. Usein tehty niin, että aamulenkki on tehty kaupungissa ja siitä sit puistoon ja illalla kävelty täällä lähempänä. Huomasin, että kaupungilla Fridaa jännittää ihan hirmuisesti joten sitä pitää nyt harjotella. Jännityksen voittaa ehkä mielenkiinto KAIKKEA kohtaan, joten välillä ei meinata päästä eteenpäin ilman herkulla houkuttelua. Nyt alkaa jo paremmin kuitenkin sujua tuo kävely liikenteen seassakin, joten eiköhän tuo tuosta. Koirapuistossa Frida on päässy leikkimään muitten koirien kanssa ja kyllä se tykkää! Unalle ei oo ollu sopivan kokosia leikkikavereita vielä, isot koirat vähän pelottaa nii niille pitää rähistä. Reippaasti Unakin on kulkenu lenkeillä mukana, kovasti kuitenkin väistelee Fridaa, joka vähän väliä hyppii sen niskaan jos en ehdi estää.

Sisäsiisteydessä on edistytty vähän. Viikonlopun aikaan meni kolme päivää ilman yhtään vahinkoa sisälle. Sen jälkeen on taas tullu muutamia. Pitää vaan muistaa aina ajoissa (10-20 min välein!) viedä Frida pihalle. Toivottavasti tuo aineenvaihdunta sillä pian hidastuu :D

Treeniä ja muuta elämää

2010-09-17T11:37:00.000-07:00

Huh että tolla pennulla on energiaa. Aineenvaihduntakin on nii nopee ettei millään ehdi viedä aina ajoissa ulos. Toivottavasti pian oppis sen sisäsiisteyden. Yöt Frida viettää edelleen häkissä. Samoin ollessaan yksin kotona. Näin säästyy ympäristö ja koirakin on paremmassa turvassa.

Tiistaina tyttö sai ekan rokotuksen, reippaasti oli lääkärissä. Unakin oli mukana, koska piti näyttää jalassa olevaa outoa pattia. Lääkäri ei vielä sille mitään tehnyt, mutta kuulemma jos alkaa vaivata niin heti varataan aika jotta sen saa "nyppästyä" pois.

Fridan sivulletulo sujuu jo ihan hyvin. Nyt treenataan sitä niin, että seison seinän vieressä jotta Fridan asento varmasti on oikea, meinaa muuten jäädä liian kauas tai liian vinoon. Seisominen onnistuu myös ihan hyvin käden ja herkun avulla, samoin maahanmeno. Istumisessa ei mitään ongelmaa. Luoksetuloa pitäisi nyt tosissaan alkaa harjoitella, koska tyttönen meinaa välillä olla täysin kuuro kun sitä huudan. "Turhiakin" juttuja on tullut opeteltua, neiti osaa jo antaa tassua ja jopa kieriä. Naksuttelunkin olen aloittanut, jos vihdoinkin saisi yhden koiran oppimaan naksun (oon ostanu naksut muillekin mut opettaminen jääny). Huomasin et Frida on ilmeisesti tajunnu myös käskyn "kiitos" (=irti), päästää irti lelusta heti kun sanon "kiitos". Hienoa.

Tänään käytiin kaikkien koirien kanssa koirapuistossa, harmi kyllä siellä ei ollut muita koiria, eli Frida ei päässyt leikkimään. No, jos huomenna! Frida pelkää kovia ääniä ja pihoissa haukkuvia koiria. Nyt on sit vaan käytävä lenkillä sellaisilla aluiella ja syöttää tytölle nakkia (nappulat ei kiinnosta ku pelottaa, muuten neki toimii herkkuina).

Mut eiköhän tuo pentu tuosta vielä ihan fiksuks kehity. Kovasti toivon ainaki.

Treenejä

2010-09-09T03:13:00.000-07:00

Oon nyt yrittäny ottaa aamulla ennen töitä ja illalla töitten jälkeen Fridan kaa pientä treeniä. Hyvin sujuu ja Frida tekee innoissaan. Sain jopa kepit (6kpl) ja putken laitettua tohon pihaan. Putkeen Frida menee sujuvasti, kepeillä tulee innolla mut eihän sillä vielä oo hajuakaan mikä siinä on ideana. Sivulletulossa keskitytään nyt oikean kohdan löytymiseen, sivulla istuminen opetellaan vasta kun se on opittu.

Unan kanssa otin eilen keppejä ja putkea. Ensin lähti innoissaan mutta yhtäkkiä lässähti into. En tiedä, johtuiko se Fridan läsnäolosta vai märästä nurmesta. Vai jostain ihan muusta.

Eilen myös totuteltiin taas harjaamiseen ja kynsien leikkuuseen Fridan kanssa. Harjoja olis niin kiva syödä paikallaan istumisen sijaan. Tassuja yrittää vetää pois kynsiä leikatessa - harjoitellaan siis edelleen.

Frida on nyt yhtäkkiä innostunu puremaan jalkoja, ensin tarras kiinni jos oli pitkät housut jalassa. Nyt riittää jo paljas pohjekin. auts. Ehkäpä tuo tuosta.

Pientä treeniä

2010-09-07T13:08:00.000-07:00

Päätin tässä illalla ottaa koirien kaa pientä treeniä. Syynä lähinnä Fridan väsyttäminen - mitään vaikutusta ei kyl näy, pentu jatkaa riehumista samaan malliin.

No, kuitenkin. Otettiin istumista, sivulle tuloa ja maahanmenoa. Nämä kaikki jo sujuu, istuminen käskystä onnistuu tosi hyvin. Maahan menee käsimerkin avulla ja sivulle tulee käsimerkillä myös. Vielä ei osaa sivulletulossa istua automaattisesti - sitä harjoitellaan, kuten myös oikeeta asentoa ja kohtaa sivulle tulossa. Uutena harjoiteltiin myös seisomista, hienosti nousee seisomaan kun kädellä "vetää". Ja jääkin seisomaan. Hyvähyvä. Innokkaasti Frida tekee, nyt sai ekaa kertaa makkaraa palkaks, maistui.

Unan kanssa tein ihan jotain pientä, lähinnä sen takia että sekin saa makkaraa kun sitä niin kovasti halus. Innoissaan Unakin teki, vauhtia oli taas huimasti. Täytyy varmaan se agirata tuohon kasata - jos vaik huomenna jaksais.

Fridan hepuli on tällä hetkellä sen verran hurjaa laatua, että Una on päässy poikkeuksellisesti ruokapöydälle evakkoon. Frida ei oikein ymmärrä, ettei Unaa saa kiusata. Ja kun kokoeroakin on jo aika paljon nii Una on vaarassa litistyä ku ylivilkas bc-pentu hyppää niskaan.

Päivitystä

2010-09-05T14:12:00.001-07:00

Onpas vähän jääny nyt kirjottamatta. Frida riehuu ja kasvaa. Neiti osaa jo istua hyvin käskystä, sivulle tuloa ja maahanmenoa harjoitellaan - just treenattiin vähän nii tyttöhän tajus idean!

Agilitykentälleki oli pakko heti pentu kiikuttaa - putki sujuu jo! Pian pitäis alkaa keppejä reenailemaan. Kunhan saan lisää harjanvarsia ostettua - mul on vaan 8-10 keppiä, eli viel ainaki yks varsi nii sit ois se 12. Ajattelin kujalla ja vinokepeillä Fridan opettaa.

Unan kanssa en oikeen oo nyt tehny mitään. Pitäis jaksaa esteet kyhätä pihaan nii vois treenailla. Oon nyt siis Unan ja Fridan kanssa Oulussa. Mulla on täällä harjoittelu joten asutaan täällä nyt hetki. Una on ollu töissä mukana, Frida on sen ajan kotona.

Vähän on vielä ongelmia Unan ja Fridan yhteiselossa, Frida kun haluis leikkiä, eikä usko, kun Una suuttuu sille. Frida hyppii Unan päälle ja käy sen kimppuun. Una ei oikeen tykkää. Ehkä se tuosta kunhan Frida kasvaa ja fiksuuntuu.

Vähän kuvia:

Frida

2010-08-14T00:02:00.000-07:00

Eilen tuli Frida uuteen kotiinsa. Vihdoinkin! Frida on syntynyt 19.6.2010 ja viralliselta nimeltään hän on Elo Tillan And I Love Her. Frida on sijoituskoira joten omistan sen yhdessä kasvattajan, Riikka Saikkosen (http://www.elotillan.com/), kanssa. Fridan kanssa on tarkoitus harrastaa kaikkea mihin aika vaan riittää, mutta varmasti agility tulee olemaan pääasiallinen lajimme. Fridan automatka kotiin sujui huutaen häkissä, kakankin neiti teki kesken matkan. Ilta sujui hyvin, leikittiin ja ruokakin maistui. Yöllä vähän itketti välillä kun häkissä piti olla. Mutta kyllä suurin osa yöstä saatiin nukuttua. Nyt aamulla vauhtia riitti pari tuntia ennen kuin virta loppui ja pentu sammui.

Tässä vielä vähän kuvia tytön ensimmäisestä illasta ja aamusta uudessa kodissa:

Treeniä

2010-08-01T07:36:00.000-07:00

Lähdinpäs itekseni kentälle, aamulla (tai päivällä) herätessäni oli sellanen fiilis et vois vaik lähtee Unan kanssa treenaamaan. Otin aikalailla samoja juttuja mitä viikko sitten tehtiin jatkokurssilaisten kanssa, takaaleikkauksia ja sokeita leikkauksia. Vähän mienas takaaleikkaukset eka tökkiä, mutta ku Una hokas että esteen takana on palkka nii johan alkoi sujua. Sokeitten leikkausten kaa ei ollu mitään ongelmaa. Hienosti ja tosi innoissaan neiti meni vaikka oli tosi lämmin. Tyytyväinen oon kyllä tähän treeniin.

Jokohan tuon uskaltais ilmottaa kisoihin..?

Una on vieläki tosi jumissa, huomaa kävelystäkin että ei oo ihan parhaimmillaan lihakset tytöllä. Jatketaan siis hierontaa.

hmm?

2010-07-27T04:00:00.001-07:00

Kotitreeniä

2010-07-26T11:28:00.001-07:00

Olin tänään vetämässä agilityn jatkokurssia (ihan liian kuumassa ihan liian kauan) ja siitä intoutuneena treenasin vielä illalla kotona Unan kanssa. Koska omistan vain pujottelukepit (niitäkin liian vähän) ja pienen putken sekä jonkin hyppyeste-kyhäelmän, oli rata niukahko, mutta riittävä tähän tarkoitukseen. Otin pujottelua vähän joka suunnasta ja eri kulmista, aivan mainiosti meni! Sokeita leikkauksiakin testailin, aluksi meinas koira jäädä väärään kohtaan mutta nekin alkoi sujua! Nyt Una meni taas innoissaan, oispa tollanen kisoissaki!

Huomasin, että syys- ja marraskuussa Oulun seudulla on tosi paljon kisoja, vois jollekin hyppyradalla Unan ilmoittaa, katsoo sitten miten menee...

Koiralapset.

2010-07-23T06:30:00.000-07:00

Kävin taas katsomassa bordercollie-vauvoja, on ne vaan ihania ♥ Vielä kolme viikkoa pitäis malttaa odottaa, ennen ku saan oman pienen bordercollien...Toinen tytöistä tulee mulle, sijoituskoiraksi. Vielä ei ihan varmuudella tiedä kumpi se on. Mutta toinen ihanista. :)

Kuvia:

Chihuhepuleita

2010-07-22T13:42:00.001-07:00

Tässä on nyt Håkanin ollessa täällä hoidossa saanu harva se ilta katsella chihuhepuleita. Toissailtana hepuli aiheutti sen, että Håksupåksun jalasta soitettiin päivystävälle eläinlääkärille, jonka jälkeen pentu koki heti ihmeparantumisen juostessaan ruokakupille niin, että jalka ilmeisesti "pomppas" paikoilleen. Mut tulipahan herätettyä yks eläinlääkäri.

Tänä iltana sain otettua kuvia pikkukoirien leikeistä:

Treenit 21.7

2010-07-21T10:32:00.000-07:00

Pakkasin autoon kolme koiraa ja lähdin kentälle. Mukana oli siis Milkan ja Unan lisäks siskon chihupentu Håkan. Milkan kanssa kävi perinteisesti; juostiin ympäri kenttää päättömästi ja sit metsään. Metsässä Milka viihtyi ehkä noin 5 minuuttia, jonka jälkeen teki kaiken mitä pyysin, meni siis hienosti radallakin, mitä nyt vähän hitaasti. Ku vaan kisois sais sen juoksutettua vapaana jossaki ennen radalle menoa...

Una puolestaan lähti radalle harvinaisella innolla. Lujaa mentiin puomille asti, siinä jöks. Otin sit rataa muuten ilman kontakteja ja aivan uskomattoman hienoo menoa! Edes pillinvihellys ei saanu Unaa pysähtymään. Eli ongelma ei siis ole pillissä. Oon niin ilonen ku Unan into agiin ei oo täysin menny, vaik kisoissa onki vähä hankalaa olluki. Vois koittaa johonki hyppyradalle ilmoittaa Unan, kattoo sit miten menee. Ja voihan olla, että noihin kontakteihin auttaa hieronta. Jos se selkä vaikka viel kiukkuilis. Perjantaina ollaankin menossa seuraavan kerran hierottavaks. Perjantaina pääsen varmaan kattoon koiravauvojakin uudestaan. :)

Håkan oli mukana lähinnä näytillä, vähän sai juosta vapaana. Meinas uudet jutut vähän jännittää, mut rohkeesti meni tutkimaan silti. Treenien ajan se oli autossa boksissa nukkumassa.

Mölliagi 20.7.2010, Mänttä

2010-07-20T11:25:00.000-07:00

Lähdinpäs hetken mielijohteesta Unan kanssa Mänttään mölliagiin. On ollu vähä treenitaukoa, omaa motivaationpuutetta ja liian kuuma.

Ilmoitin Unan vain yhteen luokkaan, kilpaileviin, jottei kahta rataa jumitettaisi, yksikin riittää jos menee huonosti. Ja huonostihan se meni. Harjoitusesteillä ei mitään ongelmaa, koira meni nätisti ja innoissaan. Mutta kun radalla mentiin nii taas sama reaktio ku aikaisemmillakin kerroilla. Puomille asti sain koiran jotenkuten, sen jälkeen ei enää halunnu mennä mitään, ei siis ylittäny puomiakaan. Otin sit viel lopuks putken Unan kanssa, kivaksi lopuksi. Neitihän tuli vauhdilla :O Mua kehotettiin ilmoittamaan se vielä mölliradalle harjoittelemaan. Herkkujen kanssa mentiin ja johan meni tyttö hienosti.

Mikä ton koiran logiikka on? En tajua. Eipä kai se pillikään tuossa haittaa, ku lähtölupaa ei nyt edes annettu pillillä ja Una jumitti silti. Jos pääsis koiran pään sisään ja tietäs mitä se ajattelee nii vois sitä jotenki auttaa. Äh, hankalaa. Huomenna treeneihin, kattoo sit miten siellä menee.

Bordercollie

2010-07-10T04:42:00.001-07:00

Kävin äsken katsomassa kolmeviikkoisia bordercollie-lapsia. Yhden niistä pitäis elokuun puolenvälin aikoihin olla mun, vihdoinki oma bc ♥ enhän sellaisesta oo haaveillukaan kun jotain ehkä 10 vuotta...

möllikisat 28.6.2010

2010-06-29T02:25:00.001-07:00

Meillä oli eilen kerhon omat möllikisat, ensisijaisesti järjestettiin kisat meidän alkeiskurssilaisille, mut haluttiin sit radat itsellemmeki, joten järjestettiin sit ihan kunnon möllit. Tarjolla oli siis luokat möllien möllit, möllit ja kilpailevat. Unan kans osallistuin mölleihin ja kilpaileviin.

En ymmärrä, mistä Una ties että kyseessä on kisat eikä normi-reenit. Oltiin omalla kentällä, tutut esteet ja tuttuja koiria. Olihan siel Unalle vieraitaki, mut ei sen pitäs haitata. Una siis teki saman ku kaikissa kisoissa nyt kevään aikana - ei liikkunu. Möllien rata päästiin läpi, mut oli kyl hieman tahmaista menoa, Una melkeen käveli koko radan. Suoritti kuitenki kaikki esteet, 5 vp. tuli kiellolta A:lla ja aikaa jotai yli minuutti :D Tultiin vieläpä toiseks vaik ei ois tarvinnu...

Kilpalevien rata oli yhtä vauhdikasta menoa. Una eteni kuin etana, kepeille ku päästiin nii Una ei liikkunu enää mihkään. Yleensä on kyl kepit suorittanu innoissaan. Siihen sitten keskeytettiin.

On täs nyt yritetty analysoida mikä Unalla vois olla ku menee tollaseks aina kisoissa. Voiskohan se yhdistää pillin vihellyksen kisatilanteeseen ja sit muistaa taas jotai pelottavaa..? Tai oisko sillä murrosikä vai häiritseekö useat juoksut ja valeraskaudet sen tekemistä?

En ymmärrä.

Ehkä tässä joskus viikon päästä pääsen katsomaan tulevaa pientä koiraani ♥

Treeniä

2010-06-24T13:10:00.000-07:00

Kävin eilen treeneissä, vauhdilla suoraan leiriltä kentälle. Kävin vaan nappaamassa koirat kyytiin matkalla. Otin siis molemmat mukaan.

Unan kanssa mentiin taas ilman rimoja, en viitti sitä vielä rasittaa liikaa. Nätisti meni, puomikin meni ongelmitta. Laitettiin putken suu aivan puomin aloituksen viereen, mutta hienosti Una meni aina sinne minne piti, jes! Vauhtia ois saanu olla enemmän, mut oli kyllä tosi kuuma ja iteki varmaan jäin taas odottelemaan Unaa. Pitäs aina olla joku vieressä huutamassa että "juokse!" :D

Milkan kanssa otin hihnassa pientä treeniä, 1-4 esteen sarjoja ja palkka. Parin ekan hypyn jälkeen meinas syöksähtää metsään kunnes tajus ettei pääse ja että nakkia saa ku kääntyy heti esteen jälkeen mun luo. Treenaillaan nyt hetki näin; lyhyitä pätkiä hihnassa. Josko Milkaki hokais taas, ettei kannata karata. Ja jos vaikka ilmoittas molemmat neidit sit Seinäjoelle itsenäisyyspäivän kisoihin... Kisat on sillon Wallsport-areenalla, joten Milkakaan ei pääse karkuun kovin kauas.

Nauroin, että mulla on kyllä kaks niin erilaista koiraa. Laitoin Milkan kiinni ku mentiin esteitä hakemaan kopista. Se ahdistui heti kun lähdin ja haukkui ja huusi täyttä kurkkua. Una oli irti, kierteli hetken, ja meni sitten Milkan viereen istumaan. Toinen odottaa vapaaehtoisesti ja toinen huutaa ku syötävä ku sen hetkeks jättää.

hierontaa ja juhlia

2010-06-20T11:38:00.000-07:00

Una kävi eilen uudestaan hierottavana. Tällä kertaa rentoutui jo paremmin, mutta vieläkin arasteli etenkin reisiä. Mutta eiköhän se tuosta! Oli koko illan ihan väsy hieronnan jälkeen. Nukkui vaan.

Tänään Una oli mukana rippijuhlissa Ylöjärvellä. Paikalla oli myös suvun muut koirat, kaksi borderterrieriä sekä kaksi toyvillakoiraa. Unakin sai juosta ja leikkiä enemmän kuin ois jaksanu. Tämän lisäks Unaa vielä kanteli ja lenkitteli kummityttöni. Nyt on hieman väsynyt neiti sitten kotona.

Agilitykoulutus 12.-13.6.2010

2010-06-18T13:42:00.000-07:00

Meillä oli viikko sitten viikonlopun kestävä agilitykoulutus. Ehdin nyt vasta päivittämään blogia, koska lähdin heti maanantai-aamuna leirille töihin ja tulin nyt tänään illalla kotiin.

Kouluttamaan meille tuli tätini Marja-Liisa Mäenpää Seinäjoelta. Lauantaina radalla oli paljon kiemuroita ja mutkia, mutta ihmeen hyvin sain Unan menemään sinne, minne pitikin! Una meni tosi hienosti. Aluksi ajattelin, ettei se varmaan liiku yhtään mihinkään, koska on niin jumissa ja muutenkin ollut outo hetken aikaa. Kun sitten Maisan käskystä juoksin niin johan koira liikkui! Tuli tyttö ihan täysillä perässä. Pidin rimat maassa, ettei Unan tarvis turhaan rasittaa pientä selkäänsä. Kierrettiin myös kontaktiesteet.

Sunnuntaina vuorossa oli pitkiä suoria, mutta myös mutkia. Tällä kertaa sain itteni ihan solmuun! Unakin meinas aluks lähteä luikkimaan radalta, mutta innostui taas kun lähdin juoksemaan lujaa ja innostin sitä. Vauhti oli yhtä nopea kuin edellisenäkin päivänä. Mentiin puomille, ja Una tuli hienosti! Paria rimaakin nostettiin ja hienosti tyttö meni!

Koulutus oli kyllä tosi kiva ja hyödyllinen, vielä kun nuo opit muistais sit kisoissa...

Koulutuksen jälkeen Una hierottiin. Neitillä oli jumissa mm. lavat ja ristiselkä. Huomenna mennään uudestaan hierottavaks. Jos vielä pääsis tänä kesänä kisoihinkin... Juhannuksen jälkeen on ainakin meidän kerhon omat möllikisat, joten sinne ainakin!

Tässä pian pitäis selvitä josko meille muuttaisi pieni bordercollie loppukesästä... ;)

Treenit 2.6

2010-06-02T08:16:00.000-07:00

Kävin tänään treeneissä ja otin molemmat koirat mukaan. Milkan otin siks ku aattelin, ettei Unan kanssa voi oikeen mitään tehdä. Milka kuitenki karkas heti mu menin sen kanssa radalla, VAIKKA SE OLI HIHNASSA. Hyvä minä.

Päätin, että teen Unan kanssa vaan kevyttä treeniä, esteitä ilman rimoja. Kierrettiin siis vaan siivekkeitä ja vähän mentiin pussia, putkea ja keppejä. Eikä oo mun pikkukoira aikoihin menny noin hienosti ja innoissan! Jes! Nyt treenaillaan siis kevyesti siihen asti, että saadaan selkä kuntoon.

Alkeisagia ja puomia

2010-05-31T12:28:00.001-07:00

Olin vetämässä alkeisagia ja otin Unan autoon mukaan. Koitettiin sitten kuitenkin pikaisesti pujottelua, meni ihan ok. En viittiny mitään suurempia Unan kanssa ottaa ku hän on vielä saikulla ja eihän siinä oikein aikaakaan ollu. Puomia otin lopuks niin, että Una meni Teddyn perässä, ku ei uskaltanu yksin mennä. Kerran se tuli siitä yli, eikä sit enää halunnu. Nostin neidin sit puomin päälle nii juoksi ylhäällä ihan hyvin ja tuli alaskin. Ilmeisesti tuo ylösmeno sattuu tai tuntuu pahalta selässä. Eli ei nyt tehdä mitään kiipeily&hyppyjuttuja ennen ku on selkä paremmassa kunnossa.

Una on muuten jo aikalailla oma itsensä, tänään oli lenkillä mukana ja ihan reippaasti kipitteli perässä. Vielä syödään tulehduskipulääkkeitä hetken aikaa.

Milka näyttelykoulutuksessa

2010-05-29T04:10:00.000-07:00

Päätin lähteä käymään huvikseen näyttelykoulutuksessa, koska Milka ei oo oikeen päässy mihinkään mukaan pitkään aikaan. Tarkoitus olis myös Milka johonkin näyttelyyn ilmoittaa, joten käytiin nyt vähän treenailemassa sitäkin. Hienosti Milka juoksi ja antoi kosketellakin.

Una alkaa jo olla ihan kunnossa, vielä syödään tulehduskipulääkkeitä ja lepäillään. Eiköhän se tuosta tokene :)

Tervetuloa!

2010-05-29T03:45:00.000-07:00

Siirrän treeni-&koirablogini tänne bloggeriin, koska tämä on hieman helppokäyttöisempi ja kuvia saa helpommin lisättyä. Vanhat kirjoitukset jäävät vanhaan blogiin, mutta niitä voi siellä käydä lukemassa (milkass.vuodatus.net). Pyrin tänne kirjoittelemaan juttuja koirieni, Milkan ja Unan, treeneistä ja elämästä.

Milka on 21.7.2004 syntynyt suomenajokoiranarttu ja Una on 23.5.2008 syntynyt pk chihuahuanarttu. Harrastuksiimme kuuluu lähinnä agility, mutta välillä myös tokoillaan ja Milkan kanssa on parit näyttelytkin kierretty. Milka käy metsästysaikoina myös jänisjahdissa. Molemmat koirat toimivat myös seurakoirina täällä kotosalla.